Ujaruk

Pisamut tammajuitsussamut uppernarsaat

Pisamut tammajuitsussamut uppernarsaat peqqinnissamut uppernarsaataavoq nunatta avataanut nioqqutissiornissanut atatillugu UNIO-imit suliarineqartartoq. Uppernarsaammi allassimasarpoq pisaq tammajuitsussaq peqqinnissakkut ulorianaateqanngitsoq.

Uumasunit tunisassianik Kalaallit Nunaaniit nunamut allamut annissiniaruit peqqinnissamut uppernarsaammik pissarsisimasariaqarputit.  Peqqinnissamut uppernarsaatip pisamut tammajuitsussamut uppernarsaatip assigaa. Tammajuitsussat uumasunit nammineerluni pisarisimasaneersut (pisat tammajuitsussarsiat ) aammalu tammajuitsussat pinngortitami katersorsimasat uani tamarmik pineqarput. 

Pisamut tammajuitsussamut uppernarsaammik qinnuteqarnermut immersugassat assigiinngitsut marluupput, ataaseq pisanut tammajuitsussanut passunneqarlutik suliareqqinneqarsimasunut tunngasunut immersugassaq, aappaa pisanut suliareqqinneqarsimanngitsunut tunngasunut immersugassaalluni. Immersugassamiittoq qupperneq siulleq immersussavat.

Immersugassaq: Pisanut tammajuitsussanut suliareqqinneqarsimasunut UNA tooruk.

Immersugassaq: Pisanut suliareqqinneqarsimanngitsunut UNA tooruk.

Najoqqutassaq qinnuteqaammut immersuinissamut UNA tooruk.

EU-mut Danmarkimullu annissineq

Uumasunit makkunanit tunisassiat tammajuitsussamut uppernarsaammik peqarfiusariaqarput:

  • Uumasunit miluumasunit tamanit ammit tassunga ilanngullugu umimmaat aamma tuttut.
  • Saarnit, kukiffaat aamma kukiit.
  • Nassut aamma kigutit/tuugaat.
  • Timmissat meqqui aamma qiviui – timmissat ilivitsuutillugit ilanngullugit.

Nammineq piniarnermit pisat qeritillugu tarajorterluguluunniit nassiutissavat (timmissanut, meqqunut, qiviunut, amminut niaqqunullu atuuppoq). Nassiussassat isumannaatsumik poortorsimassapput plastikimik papkassenulluunniit. Plastikki atorukku plastikki atukkat akimut ersittuussaaq.

Tammajuitsussarsiaq pinngortitamit katersorneqarsimasoq angalanermi nalinginnaasumik nassatatut immikkut poortorneqarluni EU-mut assartorneqarsinnaavoq, taamaattorli peqqinnissamut uppernarsaammik malitseqartinneqassaaq.

Tammajuitsussarsiap nunanut allanut assartornissaani eqqaamasassat

Tammajuitsussarsiat nunanut allanut assartorniarukku piumasaqaatit makku naammassineqarsimassapput:

  • Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik  Inuussutissalerinermilu Oqartussanit immersorneqarsimasumik tammajuitsussamut uppernarsaammik peqartariaqarputit.
  • Tammajuitsussamut uppernarsaatit tammajuitsussamut ilaatinneqassaaq Kalaallit Nunaanit nassiunneranit nunamut apuuffissap tungaanut.
  • Tammajuitsussaq nammineq nassarlugu angalaguit nunami eqqussuiviginiakkanni killeqarfimmi nakkutilliisunut nalunaarutigissavat.
  • Tammajuitsussaq timmisartukkut umiarsuakkulluunniit nassiukkukku Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermilu Oqartussanit tammajuitsussamut uppernarsaatip assilineqarnera nunamut tikiffissami killeqarfinni nakkutilliisunut nassiunneqassaaq, taamaasillutillu ilisimatinneqareerlutik.
  • Nunami tikiffigisassanni uumasunut nakorsaanit misissorneqarnissaanut killeqarfinni nakkutilliisunut akiliuteqartariaqassanerlutit misissoruk.
  • Tammajuitsussarsiamik tigusisoq eqqussisartutut akuerineqarsimassaaq.

Killeqarfinni nakkutilliisut

Tammajuitsussarsiat EU-mut eqqunneqartut soorlu Danmarkimut, uumasunut tunngatillugu killeqarfini nakkutilliisut aqqutigalugit eqqunneqartassapput. Taakku tassaasinnaapput Kastrupimi mittarfik imaluunniit Aalborgimi umiarsualivik. Tammajuitsussat allakkat nalinginnaasut aqqutaa atorlugit nassiutissanngilatit.

EU-p avataani nunanut annissineq

Tammajuitsussat nunanut EU-p avataaniittunut nassiutissagukku nassitsisutut nunap nassitsivissavit oqartussaasui attavigissavatit nunap pineqartup eqqussinissamut piumasaqaatai paasiniarlugit. Tamanna paasineqarpat nunap tigusisussap tammajuitsussamut uppernarsaat allagartaq piumasarineqartoq suliarineqaqqullugu Danmarkimi Fødevarestyrelsi attavigissavaa. Maluginiarneqassaaq tamatuma suliarinera sivisusinnaammat.

Malugiuk

Uumasunik nungutaanissaminnik ulorianartorsiortunik soorlu arfernit, nannunit qilalukkanillu tunisassianik annissinermi tammajuitsussamut uppernarsaatip saniatigut CITES-imit akuersissummik peqartariaqarputit. Tunisassiat taakku CITES isumaqatigiissutaani ilaatinneqarput.

Tuttut, umimmaat puisillu CITES-imi ilaatinneqanngillat, taamaattumillu tunisassiat uumasunit taakkunaneersut CITES-imit akuersissuteqanngikkaluarluni nunagisamut eqqunneqarsinnaapput.  Taamaattorli EU puisinit tunisassiat tassunga ilanngullugit puisit amii Kalaallit Nunaaneersut pillugit immikkut maleruagassiorsimavoq.

CITES-imit akuersissutinut tunngatillugu apeqqutissaqaruit uunnga saaffiginnissaatit: 

Avatangiisinut, Pinngortitamut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik

Pinngortitamut Immikkoortortaq

Imaneq 1 A - 801
Postboks 1614
3900 Nuuk
Tlf. (+299) 345000
Fax: (+299) 345410

E-mail: citeskontor@nanoq.gl