Ujaruk

Inuussutissarsiutigalugu aalisartut pisaminnik nalunaarsuinissaat

Inuussutissarsiutigalugu aalisartut tamarmik Kalaallit Nunanani Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) pisatit nalunaarutigisussaavaat. Angallatip angissusaa apeqqutaatillugu nalunaaruteqarneq angallatip allattaaviisigut, tunisinermut toqqaannartumik atasumik isumagineqarsinnaavoq.

Inuussutissarsiutigalugu aalisartutut, pisatit pisiortortumut tulaatsillugit, pisatit tamaasa KANUAANAmut nalunaarutiginissaannut pisussaaffeqarputit.

Taamaaliorsinnaavutit tulaassinermik nalunaarutip, paasissutissanik arlalinnik imaqartup tunniunneratigut atsiorneratigullu. Tulaassinermi nalunaarummut ilisserut uani takujuk. Tunitsiviusup tamatuma kingorna paasissutissat taakku KANUAANAmut nalunaarutigissavai.

Avataasiorlutit aalisaruit aamma angallativit angissusaa apeqqutaatinnagu, imaluunniit sinerissamut qanittumi aalisaruit angallatillu 9,4 meteriuppat anginerulluniluunniit pisatit aamma nalunaarutigissavatit angallatip allattaavianut allattornerisigut.

Umiarsualivimmut imaluunniit tunitsivimmut tikitsinnak angallatip allattaavii immersorsimassavatit atsiorsimallugillu. Ulloq tunisiffiusoq annertussutsillu tunisatit aatsaat tunisineq naammassippat immersussavatit.

Tunisiguit tunitsiviup angallammi allattaaviit naqissusissavaa. Angallammi allattaaviup assilinera illit tigummissavat tunitsiviullu angallammut allattaaviup sinnera KANUAANAmut nassiutissallugu. Angallatip allattaaviani immersugassami kukkuguit nutaamik immersuissaatit, eqqaamagulli immersugassap kukkuneqarsimasup aamma tunniunneqarnissaa.

Angallatip allattaaviani immersugassat pissarsiariniarlugit sumiiffinni tunitsivimmut saaffiginnissaatit. Aamma KANUAANAmut saaffiginnissinnaavutit, tassanngaanniit angallatip allattaavii nassiunneqarlutik.

Aalisakkanut assigiinngitsunut aamma aalisarnernut assigiinngitsunut angallatit allattaavinnik immersugassaqarpoq, taamaattumik eqqaamajuk aalisakkanik sunik aalisarnerlutit ilisimatitsinissat.

Kapisillit pillugit pisanik nalunaaruteqarneq pillugu uani  immersugassaq aasinnaavat, taannalu KANUAANAmut nassiullugu.

Saniatigut pisat

  • Kilisannermi ataatsimi 60 kiilut sinnerlugit korallinik uumasunik aamma/imaluunniit immap pupiinik uumasunik 800 kiilut sinnerlugit pisaqaruit angallatip allattaaviisigut aamma mailikkut Kalaallit Nunanani Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavat. Aalisarneq unitsissavaat aamma kilisannerpit naanerani inissisimaffimmiit minnerpaamik 2 sømilimik nuullutit, korallinik immallu pupiinik pisaqarnissamut ilimaginnginnerpaaffigisavit tungaanut.

Uani korallit suunerinik paasisaqarfiusinnaasoq danskisooq aasinnaavat.

Uani tuluttooq aamma uani kalaallisut.

Uani immap pupiisa suunerinik paasisaqarfiusinnaaspq nassaarisinnaavat, taannali taamaallaat tuluttut pigineqarpoq.

  • Miluumasunik imarmiunik pisaqaruit aamma taanna angallatip allattaavianut allassavat.
  • Uani imaani miluumasut taaguutaasa allattorsimaffiat nassaarisinnaavat 

e-logbogit: Allataaviit pappiarat elektroniskimik taarserneqarnissaannut periarfissaqarpoq. Angallatinni elektroniskimik angallatip allattaaviinik ikkussisoqarnissaa kissaatigigukku ikkussinissaq pilersitsinissarlu pillugu KANUAANAmut atassuteqassaatit.

Matuma ataani illit aalisarnernut tulluartunik ilitsersuutinik aallersinnaavutit:

Raajarniarneq pillugu angallatip allattaaviinik immersuineq pillugu ilitsersuut

Ningittagarsorluni aalisarneq pillugu angallatip aallattaaviinik immersuineq pillugu ilitsersuut

Kilisalluni qalorsuarsorlunilu aalisarnermi angallatip allattaaviinik immersuineq pillugu ilitsersut

Kilisalluni qalorsuarsorlunilu aalisarnermi angallatip allattaaviinik immersuineq pillugu ilitsersut - uiluinniarnermi

Sinerissamut qanittumi raajarniarnermi angallatip allattaaviinik immersuineq pillugu ilitsersuut

Sinerissamut qanittumi kivisittakkanik atortoqarluni aalisarnermi angallatip allattaaviini immersuineq pillugu ilitsersuut

Naatsorsueqqinnermi kisitsisit