Ujaruk

Kapisilik

Aalisagaq ataaseq pingaartumik aalisarneqartartoq tassaavoq atlantikup kapisilia. Atlantikup kapisilia Europap aamma Amerikap avannarliup nunavittaanit Kalaallit Nunaata sineriaanut suffiartorluni ingerlaartarpoq.

Nalinginnaasumik kitaata sineriaani Qeqertarsuup Tunuanit avannarpasinnerunngitsoq aamma Tunup sineriaani Ittoqqortoormiit tikillugu ingerlaartarpoq.
Inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi aalisartuuguit, kapisilinniarnermik ingerlataqarumallutit, aalisarnermut akuersissummik peqassaatit.

Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq
Inuussutissarsiutigalugu aalisartuuguit aalisaammik aamma qassutinik naannerpaamik 140 mm-isut nigartussusilinnik kapisilinniarsinnaavutit. Kapisilittatit kalaalimineerniarfinni tuniniarsinnaavatit.

Sunngiffimmi aalisarneq
Sunngiffimmi aalisartutut nammineq atugassannik kapisilinniarsinnaavutit. Sunngiffimmi aalisartuuguit qissattaatit, qassutit nunamut pituttakkat aamma qarsorsat atorlugit kapisilinniarsinnaavutit. Sunngiffimmi aalisartut qassutit ataatsit kisimik atorsinnaavaat.

Kapisillit pisarineqartut tamakkerlutik Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Nakkutilliisoqarfimmut ulluinnarni KANUAANA-mik taaneqartartumut nalunaarutigineqartassapput, tamatigut taamatut iliortoqartassaaq qassusiareernerup kingorna imaluunniit qarsorsat qissattaatilluunniit atorlugit kapisilinniarsimagaanni. Tamannalu aamma sunngiffimmi aalisartartunut atuuppoq. Decembarip aallaqqaataa nallertinnagu pisanik nalunaaruteqartoqanngippat, ukiup tulliani akuersissummik tunniussisoqarnavianngilaq.

Kapisilinnut aalisarnermut akuersissummik qinnuteqarneq
Inuussutissarsiutigalugu kapisilinniarnermik ingerlataqarumaguit imaluunniit saniatigooralugu kapisilinniarusukkuit, aalisarnermut akuersissummik peqassaatit.

Kapisilinniarnissamut akuersissummik qinnuteqaat aasinnaavat uani
Uani pisanik nalunaarsuiffik aasinnaavat - uani
Immersugassaq immersoreersimasoq kommunigisannut tunniussinnaavat.