Ujaruk

Aaveq

Aaveq aallaaviatigut eqqissisimatitaavoq, taamaattorli aaveqarfinnut ataasiakkaanut suli pisassiisoqartarluni. Aarrit nunamiittut imaluunniit qaqiffigisamiittut, suiaassusai ukiuilu apeqqutaatinnagit, tamakkiisumik eqqissisimatitaapput

Kalaallit Nunaanni aaveqarfiit pingasuupput – Avannaarsuani (Qaanaap eqqaani), Kitaani aamma Tunumi.

Avannaarsuani (Qaanaap eqqaani) aavernik piniarsinnaavutit, tassa 70° 30´A-p avannaaniittoq (Qeqertarsuup avannaani Qeqertarsuatsiaap avannamut nuuaniit). Tamaani oktobarip aallaqqaataaniit juunip 30-ata tungaanut piniarsinnaavutit, ullut taakku marluk ilanngullugit.

Kitaani aaveqarfimmi, 66° A-miit (Kangerlussuup paavani kujammut killinganiit) 70° 30´A-mut (Qeqertarsuatsiaap avannamut nuuanut) killeqartumi piniarsinnaavutit. Tamaani piffissami marsip aallaqqaataanit apriilip 30-annut piniarsinnaavutit, ullut taakku marluk ilanngullugit.

Tunumi aaveqarfimmi, Ittoqqortoormiit aamma Tasiilami aqutsiveqarfimmi oktobarip aallaqqaataaniit juunip 30-annut piniarsinnaavutit, ullut taakku marluk ilanngullugit.

Nunani tamalaani isumaqatigiissutinik, biologit siunnersuutaannik, atuisut ilisimasaannik kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit tusarniarnerannik aallaaveqartumik aaveqarfinnut ataasiakkaanut ukiumoortumik pisassiissutinik aalajangersaasoqartarpoq Aavertassat qanoq agguarneqartarneri pillugit Naalakkersuisut.gl-imi uani annertunerusumik atuarsinnaavutit.

2006-imit 2017-imut pisassiissutit ukiunilu taakkunani qassinik pisaqartoqarsinersoq uani takusinnaavatit.

Piniarnissamut piumasaqaatit 

Aavernik piniarnissamut

  • Inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut atuuttumik kommunimi pineqartumi allagartaqassaatit
  • Akuersissut kommunimit atulersinneqarsimasoq
  • Qoorortooq akuerisaasoq sullua 30.06-iulluni (7,62 millimeter).  Qoorortuunik eqittaannakkanik aallartiinnarianillu atuineq akuerisaanngilaq.

Akuersissut inummut tunngasuuvoq allanullu tunniunneqaqqusaanani imaluunniit tuniniarneqaqqusaanani. Akuersissummut ataatsimut aaveq ataaseq pisarisinnaavat. Kommunimi ileqqoreqqusaqarsinnaavoq piniariarnermi ataatsimit uumasunit arlalinnik pisaqarnissaq akuerisaasoq. Tamanna nalornissutigigukku illit kommuninnut saaffiginnissaatit.

Nunami allanngutsaaliukkami aamma Qimusseriarsuarmi nunami eqqissisimatitami sumiiffinni illit piniarnissat pillugu immikkut aalajangersakkat atuupput. Tamanna pillugu maleruagassanut paasisaqarnissamut pisussaaffeqarputit.

Piniarnermi sakkut

Timmisartut, qulimiguullit angallatillu motoorillit, tassunga ilanngullugu qamuteralaat, angallatillu 20 BRT/BT-mik anginerusut aaffanniarnermi imaluunniit piniariarfimmut piniarfimmiillu angallassinermut atorneqaqqusaanngillat.

Toqussutaasumik aallaariartinnak kivinissaanut naalillutit uumasoq qulakkiissavat. Pisap annaaneqarnissaa pinngitsoortinniarlugu naaligaq atorneqartoq ataatsimik amerlanernilluunniit avataqartoq puttaquteqartorluunniit.

Piaqqat arnavissallu arnavissanik ingiaqateqartut arnavissallu inersimasut tamakkiisumik eqqissisimatitaapput. Aaveq inuusuttoq nassuiarneqarpoq, taassuma angissusaa apeqqutaatinnagu, tassaasoq arnavianik inersimasunik ingiaqateqartoq. 

Arnaviat inersimasut nassuiarneqarlutik tassaasut arnavissat kakkiviaatigut tuugaat takuneqarsinnaasortai 15 centimeterinik takinerusut. Tamanna Qaanaami aqutsiveqarfimmut atuutinngilaq.

Piniarfigisamiit pisarineqartumit neqit, orsoq, ameq allallu atorneqarsinnaasut tamarmik nassarneqassapput imaluunniit taakku inississinnaallugit. Piniarfiusoq qimatsinnagu sinnikut tamaasa sapinngisamik igissavatit.

Nalunaaruteqarneq

Pisaqarnerit tamaasa immikkut immersugassiakkut, akuersissummut ilanngullugu ilinnut tunniunneqartumi, illit kommuninnut aavernik pisati tamaasa ingerlaannartumik nalunaarutigisassavatit, tuniniaassanertut imaluunniit tuniniaassanngitsutit apeqqutaatinnagu.

Aamma aavermik pissataqarsimaguit nalunaaruteqassaatit.

Pisariaqartillugu illersortariaqarlutit aavermik pisaqarsimaguit aavermut tunngasut tamarmik Namminersorlutik Oqartussanut tutsinneqartussaapput. Tamanna pillugu sapinngisamik piaarnerpaamik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut ilisimatitsissaatit.

Aamma eqqaamajuk ukiumoortumik immersugassiami pisat nalunaarutigissagakku.

Ataatsimoorluni pisaqarnermi pingaarnertut piniartutut toqqarneqartoq pisamik nalunaaruteqartussaavoq piniarnermi peqataasut aqqi aamma CPR-normui tamaasa ilanngullugit allanneqarlutik. Pingaarnertut piniartoq kisimi pisaq ukiumoortumik immersugassakkut nalunaarutigissavaa.

Normumik imaluunniit radiukkut nassitsissummik nassaaruit taanna immikkut immersugassamut ilanngullugu tunniutissavat.

Tunisineq

Kommunimi imaluunniit nunaqarfimmi allaffiup akuersissut aatsaat naqissuserpagu pisarlu nalunaarsorpagu aatsaat tuniniaasinnaavutit.

Aavermit pisarineqartumit tunisineq imaluunniit pisineq aatsaat pisinnaavoq akuersissummik piginnittup akuersissutip assilinerani uppernarsarlugu atsiorpagu. Assilineranit takuneqarsinnaassaaq pisaq kommunimi oqartussanit nalunaarsorneqarsimasoq. 

Tuniseqqinnermi imaluunniit niaquanik, tuugaanik kiisalu aarrip saarninik tunisinermi akuersissut atsiorneqarsimasoq naqissuserneqarsimasorlu tunisinermut ilaatinneqassaaq.

Eqqaamajuk kommunimi ileqqoreqqusakkut kommuni piniarnerup ingerlanneqarnera pillugu annertunerusumik piumasaqaateqarsinnaallunilu najoqqutassaliorsinnaammat.

Aaveq Washingtonimi isumaqatigiissummi (CITES) allattuiffik II-mi allanneqarsimavoq. CITES-ip malittarisassai uani  annertunerusumik takusaqarsinnaavutit.