Ujaruk

Najoqqutassiat

Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermut (ASN-imut) atatillugu naammassisaqarnermut nunat tamalaani najoqqutassiat malittarisassiallu arlallit atorneqarput. Taamaaliortoqarpoq misissuinerit pinngitsooratik misissorneqartariaqartunut tunngatillugu ingerlanneqarnissaat ataatsimullu naliliisinnaanissaq qularnaarumallugu.

Najoqqutassiani taakkunani aamma sunniuteqarnerit assigiinngitsut qanoq annertussuseqarnissaat aalajanger­sarneqarput. Najoqqutassiat ilaat suliniutinut anginerusunut tunngatillugu inatsisitigut piumasaqaataapput, ilaatigut nunani EU-p inatsisaanik atuiffiu­suni, allallu atorneqartarlutik Verdensbankimi ilaasortat (World Bank Group) suliniummut peqataalerniariaraangata, najugaqarfiusumi inatsisit piumasaqaatinit tamakkuninnga sakkortuneroreersimanngikkaangata. Tamanna pisarpoq suliniutinut pilersaarutaasut sunniutigiumaagaat siumut ilisimareerneqarsinnaanissaat qularnaarumallugu, aammalu ingerlatassatut pilersaarutip kingunerisassaanut tunngatillugu sapinngisamik annikinnerpaamik avatangiisinik sunniinissaa anguniarlugu qanoq iliuusissat siumut ilisimareerumallugit. Suliamik ingerlatsisup misissuinerni piumasaqaatit pineqartut malinneqarnissaat akisussaaffigaa.

Najoqqutassiat aluminiuliorfissamik suliniummi atorneqartussat imminnut ilaannakortumik qalleraattut tallimaapput. Taakkunatigut misissuinerit qanoq ingerlanneqarnissaannut tunngatillugu iliuusissat aalajangersimap­put. Najoqqutassiat aamma qanoq annertutiginissamut najoqqutarisassa­nik killilersuutitaqarput najugaqarfiusumi inatsisitigut sakkortunerusunik malinneqartussanik piumasaqaateqanngippat.

Piumasaqaatit maleruagassallu atorneqartut:  

  1. Europami naalagaaffiit Peqatigiit 'Sunniutinut toqqaannanngit­sumik annertusiartortumillu. qanorlu tamakku imminnut qanoq sunniuteqaqatigiittanerannik nalilersuinermut maleruaqqusaat
    Maleruaqqusat tamakkua suliniutit toqqaannanngikkaluamik sunniutigisin­naasaasa misissorneqartarnissaat siunertaralugu EU-mit ineriartortitaap­put. Sanaartugassatut suliniutinut atatillugu maleruaqqusat atorneqartut EU-mi ASN-imik misissuinerit annertuut ingerlanneqarnissaannik inatsisi­tigut piumasaqaataasut tunngavigalugit ineriartortinneqarput. Toqqaannan­ngikkaluartumik kingunerisaasut toqqaannartunit amerlanertigut paasiumi­naannerusarput, qanorlu iliuuseqarfiginissaat ajornarnerusarlutik, taamaat­tumillu siumut paasiniarlugillu ilisimareernissaat pingaartuupput. Tamanna­lu, soorunami, pisarpoq sillimaffigereerumallugit, ajornanngippallu pinngit­soorumallugit, imaluunniit aallaqqaammulli piareersimaffigereerumallugit. Taamaalillutik maleruaqqusat tamakkua avatangiisinut toqqaannartumik sunniutaasut (ASN) nalilersorneqarnerannut tunngatillugu inatsisinut uiggi­ullugit ilanngunneqartarput, taamaalillutillu suliniutip aalajangersimasup kingunerisassaanik piviusorpalaarnerusumik naliliinissamik qularnaare­qataasarlutik.

    EU-p ASN-imut tunngatillugu peqqussutaa uani takuuk.

  2. Issittumi avatangiisinut sunniutaasunik nalilersuinermut Finlandimi avatangiisinut ministereqarfiup maleruaqqusaa
    Issittumi ASN-imut tunngatillugu maleruaqqusat suliniutit Issittumi ingerlan­neqartussat kingunerisinnaasaat qulaajarumallugit ineriartortinneqarput. Taamaattumik Issittumi ASN-imut tunngatillugu maleruaqqusatigut pissutsi­nut immikkut ittunut, soorlu nunamut qeriuaannartumut, naasoqarnermut misikkarissumut inuussutissanullu uiguleriiaanut tunngasut mianersuunni­arneqarput. Nunat Avannarliit arfineq-pingasut Issittumilu naalakkersuisut Arktiske Miljøbeskyttelses Strategi aqqutigalugu isumasioqatigiinnerisigut Issittumi ASN-imut tunngatillugu maleruaqqusat suliarineqarput, Issittumilu ASN-imik misissuinerit pitsaassusissaannut qularnaarutitut naalakkersuisu­nit taakkunannga akuerineqarput. Maleruaqqusat tamakkua Issittumi ava­tangiisinut tunngatillugu piviusorpalaarnerusumik sunniutissanik nalilersui­nissaq qularnaassavaat. Maleruaqqusallu taakkua aamma tamaani najuga­qartut illersorneqarsinnaasumik ilaatinneqarnissaannik qularnaarissapput. Issittumi najugallit allamiunut naleqqiullugit amerlasuunik allaassuseqarput, taakkualu najukkani pissutsinut tunngatillugu ilisimasaasa ilaatinnerisigut suliniutip annertuumik allanngortitsinnginnissaa qularnaarneqassaaq.

    Issittumi maleruaqqusanut tunngatillugu ASN uani takuuk

  3. International Finance Corporationip ingerlatanut tunngatillugu najoqqutassiai 1, 2, 3, 4, 5, 6 aamma 8
    Najoqqutassat annertussusissallu killilersornerisa arlalissuit tutsuiginarluar­tunik toqqammaveqarluni, ilaatigut inooqatigiinnermut, avatangiisinut tun­ngatillugu, peqqissutsimut tunngatillugu, nunaminertanik atuillunillu ilan­ngussuinernut, uumasut assigiinngissitaartuunerannut kulturikkullu kingor­nussanut tunngatillugu – taagugassat ílaannaat oqaatigalugit – aalajangii­sinnaanissaq qularnaassavaat. Najoqqutassat tamakkua atornerisigut suli­niutip, ilumini avammullu immikkuualuttuisa tamakkerlutik piujuartitsinerisa qaffasissumik inissisimaffeqarnissaat qularnaarneqassaaq.

    Najoqqutassiat malinneqartussaapput, International Finance Corporation (IFC)-imut ilasortaanut, taassumalu sullitaanut atugassatut suliarineqarsimallutik.

    IFCs Performance Standards uani takukkit.

    IFC tassaavoq Verdensbankenip (World Bank Groupip) ilaa, tassaavorlu aningaasaqarfik nunarsuarmi tamarmi namminersuutigisanik, ineriartor-titsinermik siuarsaasunik suliniutinik aningaasaliinissamut atorneqartartoq.

  4. World Bank Groupip avatangiisinik nalilersuinermi tunngavissarsiorfiliaa
    World Bank Group (WBG) Sourcebook tassaavoq atuagaq Verdensbank direktivimut (EA 4.01, oktober 1991) atatillugu suliarineqarsimasoq, tassa­nilu avatangiisinut tunngatillugu nalilersuinermi malittarisassat najoqqutas­sallu nassuiarneqarput. WBGS ASN-imik ingerlatsinermut akisussaasup, aammalu ingerlatami peqataasut tamarmik quppersagaattut ineriartortinne­qarsimavoq. Suliniummut aalajangersimasumut periarfissanik avatangiisi­nut tunngatillugu illersorneqarsinnaasunik piujuartitsisunillu suussusersi­nissaq siunertarineqarpoq, ilanngullugu suliniummik ingerlassami siusis­sukkut sutigulluunniit avatangiisinut tunngatillugu kingunerisinnaasap qulaajarsimanissaa.

    WBGs sourcebooks ajoraluartumik akilernagit pineqarsinnaanngillat, kisiannili WBG-mut tunngatillugu annertunerusumik uani atuarsinnaavutit.

    Verdensbanken (World Bank Group - WBG) aningaaserivittut nalinginnar­tut ittuunngilaq. WBG, tassunga aamma Verdensbanken ilaalluni, tassaa­voq kattuffik nunanit 180-it missaanniittunit pigineqartoq, taakkualu sulis­sutigaat nunarsuarmi tamarmi piitsuussutsip annikillisarnissaa, nunarsuarlu tamakkerlugu ilinniartitaanermik ineriartornermillu tapersersuisuulluni.

  5. Aluminiuliorfissuarmut IFC-p aamma WBG-p avatangiisinut, peqqissutsimut isumannaallisaanermullu maleruaqqusai
    Aluminiuliorfiliornermik suliniutip isumannaatsumik atorunnaarsinneqar­nissaanut malittarisassat. Tassuuna ajornartorsiutit suliffissuaqarnermut immikkut tunngassuteqartut sillimaffigineqarput. Tassuuna aluminiulior­nermik suliniummut immikkut ittuusunut tunngatillugu avatangiisinut, peqqissutsimut isumannaallisaanermullu unammillerfissat sianigalugit ingerlatsisoqarnissaa qularnaarneqarpoq. Sammisamut aalajangersima­sumut tassunga tunngatillugu maleruaqqusat tamakkua atorneqarnerisigut suliniutip sunniuteqarfigisinnaasai, aammalu kukkuluttorfiusinnaasut erseqqinnerusumik takuneqarsinnaalerput. Suliniutaasup ilai sammisallu aalajangersimasut immaqa maleruaqqusani nalinginnaanerusuni qulaajarneqarsimanngikkualuartut, assersuutigalugit aluminiuliorfinnit aniatitaasartunut aalajangersimasunut tunngasut tassuuna nassuiarneqarput.

    IFC-p aamma WBG-p maleruaqqusai uani takukkit
Piumasaqaatit maleruaqqusallu inatsisitigut piumasaqaataaneri apeqqu­taatinnagit suliniutinut tamanut malinnissaat pingaartuuvoq. Tamatuma suliniut isumatooq oqimaaqatigiissaartorlu qularnaarsinnaavaa, sivisuumik atasinnaaneranik annertunerusumik isumannaaralunilu aningaasaqarnikkut tunngavissaqarluartitsilluni, tamannalu ilutigalugu nunap ingerlatsivigisap soqutigisaanik qulakkeeraluni.