Ujaruk

Nunarsuarmi aluminiup piumaneqarnera

Aluminiu atoqqinneqarsinnaavoq, taamaattumillu tunisassiat aluminiumik akullit atorneeruttut katersortarnissaat aamma pingaaruteqarpoq. Atoqqiinermi avatangiisit eqqarsaatigalugit iluaqutissaq annertuvoq, ilaatigut pissutigalugu aluminiu atoqqitaq (aluminiukoq) tunisassiarissagaani aluminiup aluminiuliassamit pisup (aluminiuiup) pilersinnissaanit nukissap taamaallaat 1/20-iata missaa atorneqartussaammat.

Taamaattorli aluminiu atoqqitassaq pissarsiarineqarsinnaasoq niuffaffimmi piumaneqarneranut naleqqiullugu naammanngilluinnarpoq.

Taamaalilluni 2000-2009-mi aluminiuimmik atuineq agguaqatigiissillugu ukiumut 3,8 %-imik qaffariaateqartarpoq. Aatsitassalerinermi misissuisartut (marts 2010) naatsorsuutigaat kisitsit 2010-2020-mut ukiumut 4,3%-imik qaffariassasoq.

Nunarsuarmi aningaasarsiornermut attuumassutaa

Sisak, kanngussak savimerngillu allat assigalugit aluminiu akit nikittarnerannit sunnerneqaqqajaasorujussuuvoq. Nunarsuarmi aningaasarsiorneq 2006-2008-mi annertusimmat aluminiu piumaneqartorujussuuvoq, akillu qaffariartuinnarnissaat iluanaarniutigineqalerluni. Nunarsuarmi aningaasarsiorneq 2008-09-mi kinguariarmat aluminiup piumaneqarnera tassaanngaannartumik sakkortuumillu appariarpoq. Tunisassiorneq tamatuma sukkaqataanik appariartinneqarsinnaanngimmat savimerngit sippulimmik pigineqalerput, pissamaateqarnerlu qaffariaqaluni, aluminiulli akia appariarujussuarluni.

Tamatuma kingunerisaanik aluminiumik niuernerup ilarujussua amigartooruteqarfiulerpoq, aluminiuliorfiillu arlallit matugallartariaqarput imaluunniit matuinneqarlutik.

2010-p ukiuata affaani siullermi nunarsuarmi aningaasarsiorneq kigaatsumik pitsaanerulermat aluminiu kingumut piumaneqarnerulerpoq. Taamaalilluni aluminiup akia qaffariaqqippoq aluminiumik niuerneq sinneqartoorfiulerluni.

Aatsitassalerinermi misissuisartut naatsorsuutigaat 2010-mi aluminiuimmik tunisassiornerup 2007-mi qaffasinnerpaaffik qaangissagaa, tamatumalu kingorna aluminiup piumaneqarnera assigiiaartumik qaffariartulissasoq. Taamaalilluni ukiut arlaqanngitsut ingerlaneranni aluminiuliorfiit nutaat sanaartornissaat pisariaqartinneqaqqilissaaq.

Siuarsarneq niuffaffinnut nutaanut pissaaq

Nunat siuarsimasut soorlu USA aamma Europap Kitaa aluminiumik atuisorujussuupput, innuttaasup ataatsip ukiumut atortagaa 25-30 kg missaaniilluni. Aatsitassalernermi naatsorsueqqaarnerit tunngavigalugit nunat suliffissuaqarfiusut aluminiuimmik atuinerisa ullumikkut atuineq qaangissanngikkaat naatsorsuutigineqarpoq. Tassa oqartoqarsinnaavoq taakku "naammatsinnertik" angusimagaat, nunalli siuarsagaannginnerpaat taamatut annertussusilimmik aluminiussaaleqinissaat suli tunngavissaqarani.

Nunat amerlasuut - soorlu Kina Indialu - suliffissuaqarnermik annertusaallutik aallartereersut - aluminiumik atuinerat sakkortuumik annertusiartorpoq, siunissamilu aluminiumik pissaqarniarnermut pingaaruteqaleriartussapput.

Nunarsuarmi tamarmi aluminiumik tunisassiorneq atuaruk uani.