Ujaruk

Erngup nukinga aamma aluminiu

Nunarsuarmi suliffeqarfissuarni aluminiuliorfiit sarfamik atuiffiunerpaat ilagaat. 1800-kkut naaneraniilli 1950-ikkut tungaannut nunarsuarmi aluminiumik tunisassiorneq erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaateqarfiit qanittuini erngup nukinganik tunngaveqarlutik inissisimaffeqartarsimapput. Taamaalillutik aluminiu aamma erngup nukinga qangaaniilli ataqatigiissimapput.

Aatsaat kingusinnerusukkut aluminiumik sanaartornissamut naammattumik angissusilinnik aamarsuarmik uuliamillu pilersugaasunik innaallagissiorfiit ineriartortinneqarput, innaallagissamillu tunisassiorfiusunit ungasinnerusumut aluminiuliorfinnik inissiisinnaatitsilersunik innaallagissap aqqutaanik ineriartortitsisoqarluni.

Nunat erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaateqanngitsut, imaluunniit erngup nukinganik unammillersinnaasumik nutaamik ineriartortitsinissamut killissalimmik periarfissallit, annertuunilli aamarsuarnik imaluunniit naturgassimik sillimmateqartut, aluminiumik tunisassiorfiliornissamut aamma taamaalillutik periarfissaqarsimapput.

Erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaatit anginerpaat siornatigut Kalaallit Nunaata pisariaqartissimanngilai. Erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaatit anginerpaartaat illoqarfinnit ungasissuupput, sarfarlu pilersinneqartoq pisariaqartitatsinnit annertunerujussuuvoq. 1989-1993-imi Nuup eqqaani erngup nukinganik nukissiorfiliortoqarmat kalaallit isaaniit angisoorsuartut isigineqarpoq - erngup nukinganit nukissiornissamut piukkunnaat ukiorpassuarni illoqarfiup pisariaqartinngisaa. 2008-mi erngup nukinganik nukissiorfik allineqarpoq 30 megawatt’imiit (MW) 45 megawatt’imut, taamaattorli sumiiffimmi tassani nukissiornissamut piukkunnaatip affaa inorlugu atorneqarpoq.

Aluminiuliorfik nutaaliaq sarfamik pilersorneqassappat megawatt’inik hunnorujunik arlalinnik pisariaqartitsissaaq, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiornermut piukkunnaatini annerpaap annertussusaata aamma aluminiumik tunisassiorfissuup nukissamik pisariaqartitaata akornanni pitsaasumik ataqatigiissoqarpoq. Erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut piukkunnartuutigut nunat tamalaani aamma unammillersinnaappata (sarfaq akikitsoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu), aluminiumik suliniutip piviusunngortinnissaanut tunngavigisat pingaarnerit ilaat naapertuutsinneqassapput.