Ujaruk

Innaallagissap aqqutaa

Erngup nukinganik nukissiorfimmiit Maniitsumut nuna isorartoorujussuaq aqqusaarlugu innaallagiaq ingerlaartikkumallugu napparutit atorlugit silaannakkut, erngup nukinganit nukissiorfinnit pioreersunit ilisimariikkatta assinginik ingerlavilerneqassapput – mattuneruinnarlutillu takineruinnartunik.

Kangerlussuatsiap eqqaani Tasersiami erngup nukinganit nukissiorfimmit Maniitsup kujammut kippasissuanut ingerlanilimmik katillugu 125 km missaannik takissutilimmik innaallagissap aqqutaa ingerlavilerneqassaaq, taassumalu nuna ingerlaffigiuminaatsorujussuaq aqqusaartussaavaa. Aqqutissap pilersaarusiornerani iigartartut, sisoortarnerit, tatsit sermip pilersitai, anorimit sakkortuumit artukkiinerit, kiisalu kangerluit qarsullugit aqqutissat isumaliutini ilanngunneqassapput.

Tarsartuup Tasersuaniit innaallagissap aqqutaata ingerlavigisinnaasaa Maniitsup avannamut kippasissuanut ingerlavilik katillugu 169 km missaannik takissuseqassaaq. Ingerlavimmi tassani 23 km kingullermi ingerlaviit marluk ataatsimuulersinnissaat naatsorsuutigineqarpoq, sanileriillutillu aqqummi kingullermi Maniitsumut ingerlaneqassallutik.

Napparutit innaallagissap aqqutaanik silaannarmiisitsisussat qajannaatsoru­jussuussallutillu sisammik sananeqaateqassapput. Napparutit nunakkut assartorneqarnissaat nalinginnaasumik piumaneqarnerussagaluarpoq, tamaanili nunap aqqutigiuminnaanera pissutaalluni amerlanertigut qulimiguullip atorneqartarnissaa pisariaqassaaq.

Innaallagissap aqqutaa aluminiumik akusaassaaq sisammik qiteqassalluni sakkortussuseq annertusitinniarlugu. Aluminiu sarfap sakkortuup aqqutaatut piumaneqarnerusarpoq innaallagiaq kanngussatulli pitsaatigingajattumik ingerlatittarmagu, aluminiuli oqinnerujussuuvoq akikinnerullunilu.

Ataani nunap assingani takusinnaavat 2007-2009-mit asimi misissuinerit tunngavigalugit innaallagissap aqqutaata ingerlavissaa qanoq takorloorneqarsimanersoq.

Transmissionslinje