Ujaruk

Erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaatit allat

Aluminiuliorfiup sanaartugaanissaa pillugu misissuinernut atatillugu Nuup Kangerluata Kangerlussuullu akornanni erngup nukinganik nukissiorfinnut piukkunnaatillit tallimat assigiinngitsut nukissiorfiusinnaasutut isumaliutaapput

Erngup nukinganik nukissiorfinnut piukkunnaateqarnerpaat pingasut, Isor­tup Isua Kujallermi, Tarsartuup Tasersuani, aamma Tasersiami sukumiine­rusumik nalilersorneqarput, siunertarineqarluni katillugit sarfap 600-750 MW-mik sakkortussusillup qulakkeernissaa. Ingeniørit paasisimasaat tun­ngavigalugit allaqqaakkamik suliniummut ilusilersukkamik pilersaarusiorto­qarpoq, ilaallutik sapusiat, sullorsuit, ikerasaliat, aqquserngit innaallagissal­lu aqqutaat. Piukkunnaatilinnut taakkununnga pingasunut ataasiakkaanut nukissaq pissarsiarineqarsinnaasoq imeqarnermut tunngasunik, hydrolo­giskimik asimilu misissuinerit tunngavigalugit missiliorneqarput.

Isortup Isuani kujallermi misissuinerit 2008-mi asimi misissuinissat sioqqul­lugit unitsinneqarput, aluminiuliorfimmut kissaatigineqartutut nukissamik pilersuinissamut sumiiffiit sinneri marluk taakku katillutik naammassanerat missiliuutigineqarnera pissutaalluni. Kiisalu sumiiffinnut taakkununnga alla­nut marlunnut naleqqiullutik Isortup Isua Kujallermut qangaaniilli paasissu­tissat ajornerupput. Tamatuma piukkunnaateqarfiusup annertussusaa pillugu naatsorsuutigisat nalorninarnerulersippai. Isortup Isua Kujallermi nunatap pissusaa tikikkuminaanneralu peqqutigalugit annertunerusunik misissuisoqanngikkaluartoq sanaartornissamut aningaasartuutissat annertunerusussaanerat inerniliissutaasinnaavoq.

Taamaattumik 2008-mi 2009-milu erngup nukinganit nukissiorfiliornissamut misissuinerit suliarineqartut taamaallaat sumiiffinnut marlunnut taakkununnga – Tarsartuup Tasersuanut Tasersiamullu – ilanngullugit erngup nukinganik nukissiorfinnit Maniitsumut innaallagissap aqqutigisinnaasaanut tunngatinneqarput.